Eipä osannut Lampin kyläkoulun 40 - 50 -luvun oppilas kuvitella, että hän keski- ikäisenä entisessä ahjossaan kutoisi kangaspuilla ja venyttelisi jäseniään "jumpalla ".
Itselläni ja varmasti monella muullakin kyläläisellä on paljon mieluisia muistoja
kouluajoiltaan. Tässä niistä joitakin.
Alakoulun opettajana toimi silloin hauska ja idearikas Hilja Meronen. Perunalla liimaaminen ja Amerikasta koululle tullut paketti ovat
erityisesti jääneet mieleen. Koulussa kävi kummikuntavieraita Ruotsista Mariestadista, sekin oli suuri tapahtuma pienessä kylässä.
Muistammehan kaikki Lahtisen tädin, iloisen ja ketterän keittäjämme.
Mieleenpainuvia olivat joulujuhlat näytelmineen, keiju- ja tonttuleikkeineen. Samoin äitienpäiväjuhlat, joissa oppilaat kukittivat juhlavieraansa poimimillaan sini-
ja valkovuokoilla.
Varsinkin järvet ja joet, kylämme rikkaus, antoivat paljon virkistystä pienille
ahertajille. Näin Lampin koululaisten elämä jatkui tasaista tahtiaan, kunnes tuli kyläkoulun sulkemisen aika ja tienoo
hiljeni. Hiljaisuus ei kuitenkaan tullut pysyäkseen. Kuten alussa mainitsin kylä elää jälleen harrastaen koulullaan kaikenlaista mielen ja kunnon kohentamiseksi. Toivokaamme, että näin jatkuisi ja koulumme saisi palvella kaikenikäisiä kyläläisiä heidän vapaa-aikanaan.
Maija Westerlund
